keskiviikko 21. toukokuuta 2014

Suoritusportaan väki on aaseja; varo korkeita taloja

Hop aasi, top aasi, takaasi, komentaa Nooa pikkuaasia Jukka Salmisen Zoopperassa. Aasi raataa arkinrakentajan apulaisena. Päivätyön jälkeen aasi kuulee vapauttavan sanan: Nonni! Eläin alkaa kuvitella, että Nonni on sen nimi.
Jukka Salmisen Zooppera on lapsille tehty hauska ja värikäs versio Nooan arkki -kertomuksesta. Hauskuudesta huolimatta minua mietityttää tuo aasi. Komentoja toisensa jälkeen, ja yksi leppeä iltasana kuulostaa jo sen nimeltä. Nonni. Päivän työt on tehty. Jotenkin tulee mieleen nykyinen työelämä. Hop aasi. Takaasi. Nonni, saat mennä.

Nooan tarina on tuttu paitsi Raamastusta myös populaarikulttuurista. Yksi muumikirjoistakin versioi sitä: Muumilaaksoon tulee tuhotulva, ja muumiperhe pelastautuu talonsa katolta ohi purjehtivaan teatterilaivaan. Tarina on myös piirrosvitsien vakioaineistoa: yleensä Nooa seisoo niissä arkin partaalla ja eläimet tulevat parijonossa pikaisesti rakennettuja tikkaita varten. Kirahvien päät työntyvät ikkunoista ulos kohti taivaita, joka syöksee pilveä ja salamaa.


Ja kuulkaa kohta räpsähtää. Ukkospilvet yllättävät kesäpäivänä.
Ihme horinaa koko arkkijuttu, miettii arkijärki. Tarina vedenpaisumuksesta tunnettaan muuallakin kuin Raamatussa: sitä kertoo myös sumerien Gilgamesh-eepos, joka on syntynyt samoilla maapallon kolkilla. Erään hyvin epävarman teorian mukaan asteroidin iskeytymisen aiheuttama tsunami saattaa olla vedenpaisumuskertomuksten tausta.

Nooan perikunnan ja arkista vapautuneiden eläinten tarina jatkuu sateen lakattua ja maan paljastuttua. Nyt Jumala antaa ihmiselle luvan syödä eläimen lihaa - luomiskertomuksen yhteydessä ihmiselle oli myönnetty vain kasvisaterioita.
Nooasta tulee viininviljelijä, jonka laadunvarmistus läikähtää kerran yli. Hän sammahtaa alastomana telttaansa. Yksi pojista näkee hänet alastomana, kaksi muuta poikaa tulee telttaan takaperin ja peittävät isänsä alastomuuden. Herättyään Noaa kiroaa hänet alastomana nähneen poikansa.
Taas niitä juttuja, joita en tajua. Liittyykö se vanhempain kunnioitukseen - onko se sukua esimerkiksi romanien säännöille, joiden mukaan nuorempi sukupolvi ei saa asua kerrostalossa vanhempaa sukupolvea ylemmässä kerroksessa? (Romanit arvelevat olevansa sukua juutalaisille esimerkiksi omien ruokapuhtaussäädösten perusteella.)

Terhakka ihmissuku toipuu vedenpaisumuksesta jopa siihen mittaan, että ryhtyy polttamaan tiiliä ja rakentamaan niistä tornia, joka ulottuu taivaaseen asti. "Saamme mainetta emmekä hajaannu." Jumala torppaa hankkeen ja sekoittaa ihmisten kielen.
9/11 -terrori-iskun vuonna nykytaiteen museo Kiasmassa oli sattumoisin eri kulttuureista koottua taidetta, joka toi maapallomme asukkaat saman katon alle. Mieleen jäi erityisesti Baabelin torni: korkea ja kapea keko, joka koostui päällekkäisistä radioista. Radiot lähettivät erikielistä puhetta, keskenään sekaantuvaa pulputusta. Tornilla oli minuun maaginen vaikutus, se ei tahtonut päästää taikapiiristään.

Sekä Nooa että Baabelin torni kertovat kaiken muun ohella ihmisen ylpeydestä (hybris) ja lankeemuksesta ja kostosta (nemesis). Ehkä kekseliään nykyihmisenkin kannattaisi silmätä kertomuksia pienenä varoituksen sanana.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti